FAS

Tänään pidimme siis Tarun kanssa oppitunnin FAS:sta. Koska itse valmistelimme tunnin, ei minulle jäänyt ainakaan mitään epäselvää aiheesta. Hankimme kaiken tiedon mitä itse halusimme tietää. Tietoa etsiessä opin paljon uutta, sillä aluksi tiesin vain FAS:n syntyvän sikiön alkoholialtistuksesta seuraavista sikiövaurioista ja että FAS-ihminen poikkeaa ulkonäöllään. Nyt perehdyin FAS:n syvemmin, ja tiedän mm. tarkemmat biologiset syyt FAS:n aiheutumiseen, mitä FAS tarkemmin tarkoittaa, miten FAS-ihminen käyttäytyy, ja kuinka FAS-ihmistä voi kuntouttaa/hoitaa.





 Minusta on kamalaa kun viattomat lapset joutuvat kärsimään loppuelämänsä, jos heidän äitinsä on nauttinut alkoholia raskauden aikana ja se on vaurioittanut sikiötä. Olen myös miettinyt tilannetta, jossa nainen ei tiedä olevansa raskaana ja jatkaa juomista normaaliin tapaan. Tunnen yhden tytön, joka sai tietää vasta 4.kuulla odottavansa lasta. Tapauksessa hän oli juonut alkoholia raskauden aikana, mutta hänelle oli aina tullut niin huono olo, että piti lopettaa. Onneksi lapsi kuitenkin syntyi täysin terveenä. Myöskin alkoholisti äitien pakkohoito puhututtaa. Minusta se olisi hyvä jos pakkohoito otettaisiin käyttöön, ainakin lapsen kannalta ajatellen. Toisaalta äitiä ajatellen se olisi varmasti ahdistavaa ja epämieluisaa. Myöskin alkoholisti äidit saattaa välttää neuvolakäynnit kokonaan, ja synnyttää vauvan yksin jossain omissa oloissaan jos pakkohoito tulisi käytäntöön. FAS kuitenkin näkyy ihmisessä koko elämän ajan, joten miksi ei turvata lapsen tulevaisuus laittamalla alkoholisti äiti pakkohoitoon 9kk, joka on kuitenkin vain murto-osa äidin elämästä.

Oppimaani voin tietenkin hyödyntää siten, jos joskus tulevaisuudessa hankin lapsia, tiedän alkoholialtistuksen mahdolliset riskit, ja näin alkoholia ei tule käytettyä. Opittu merkitsee minulle hyvää ja tärkeää tietoa. On kuitenkin hyvä tietää mitä alkoholi saattaa tehdä sikiölle, ja millaista syntyvän lapsen elämä tulisi olemaan jos sikiö vaurioituisi alkoholista.


(Kuva: http://news.discovery.com/human/alcohol-drinking-pregnant-women.html )

Dementia / Alzheimerin tauti

Eilinen oppitunti käsitteli dementiaa. Katsottiin kylläkin opettava video alzheimerin taudista kärsivästä vanhuksesta Mairesta, joten en sitten tiedä kummasta pitäisi kirjoittaa. Kuitenkin, tiedän alzheimerin taudin olevan ns.isompi käsite kuin dementia, tai siis että dementia on osa alzheimeria.

Uutena minulle ilmeni se asia, että alzheimeriin voi periaatteessa kuolla, kun se vuosien kuluessa vie ihmiseltä viimeisetkin voimat. Oli kamalaa katsoa kuinka tauti eteni, ja kokoajan vain paheni. En myöskään ajatellut taudin aiheuttavan niin suurta fyysisen kunnon heikkenemistä.

 Itse tunnen yhden alzheimerin taudista kärsivän ihmisen, mutta en tiennyt taudin olevan noin vakava. Tietenkin olen huomannut kuinka hän menee pikkuhiljaa huonompaan kuntoon, varsinkin kun hänen puolisonsa menehtyi pari vuotta sitten. Tuntuu todella ahdistavalta edes ajatella tilannetta. Mies oli kuitenkin hänelle tuki ja turva, auttoi häntä nimien muistelussa ja yleensäkin arkipäivän asioissa, ja yhtäkkiä hän onkin poissa. Olo olisi varmasti todella turvaton ja ahdistava. Onhan hänellä lapsi, mutta hänen lapsensa on kuitenkin työssä käyvä ihminen, jolla aikaa ei kauheasti ole.

Katsomamme video toi tämän pariskunnan mieleeni. Siinä tosin alzheimerista kärsivä Maire, kuoli ennen miestään Kalevia. Videossa kuitenkin osottautui se, kuinka sitovaa on olla jonkin omaishoitaja. Molempien sosiaaliset suhteet saavat aika suuren kolauksen. Alzheimerista kärsivä ei edes muista läheskään kaikkia tuntemiaan ihmisiä, vaan ne kaikista lähimmät. Omaishoitajalla ei taas ole oikeastaan aikaa tavata muita, kun hänen täytyy huolehtia "potilaastaan". Myöskin joitain läheisiä ihmisiä saattaa ahdistaa alzheimerin tauti, eikä siten edes mielellään tapaa ihmistä (näin kävi opetus videossakin). Videossa Kaleville oli ehdotettu useaan otteeseen, että Maire laitettaisiin sairaalan hoitoon, mutta Kalevi halusi hoitaa Mairea niin kauan kuin mahdollista. Tämä oli mielestäni todella ihailtavaa, Kalevista huomasi kuinka paljon rakastaa Mairea. Vaikkakin heidän suhde muuttui Kalevin sanoin "vanhempi-lapsi-suhteeksi". Omaishoitajan työ on varmasti todella raskasta. Kalevi joutui myös karsimaan omaa työtään opettajana, joka heikensi entisestään Kalevin sosiaalisia suhteita.

Mairen kannalta alzheimerin tauti on myös varmasti todella ahdistavaa. En halua edes kuvitella miltä tuntuu, kun ei yhtäkkiä muistakkaan esim. jonkun ihmisen nimeä, jonka olet kuitenkin tuntenut lähes kokoikäsi. Käytöksesi saattaa muuttua aggressiiviseksi ja kiroilu lisääntyä. Kalevi kertoi Mairen aiheuttavan hänelle joskus häpeääkin käytöksensä takia. Myöskin ahdistavaa olisi, ettei pysty enää itse huolehtimaan itsestään, vaan sinua pitää taluttaa, syöttää, vaihtaa vaipat jne. Mairen psyykkiseen puoleen tämä vaikuttaa varmasti kovasti, esimerkiksi hän ei enää pystynyt muodostamaan sanoiksi mitä ajatteli ja tunsi taudin loppuvaiheessa. Myöskin huomasi kuinka paljon alzheimerin tauti vaikutti psyykkisesti Kaleviin, kun hänellä oli ollut itsetuhoisia ajatuksia.

Biologisesti alzheimerin tauti vaikuttaa siten, että fyysinen kunto heikkenee. Videossa nähtiin vaihe vaiheelta, kuinka Maire olikin yhtäkkiä pyörätuolissa, vaikkakin käveli hyvin vielä muutama vuosi sitten. Maire ei pystynyt myöskään syömään kunnolla, ja häntä piti syöttää. Loppuvaiheessa Maire ei oikeastaan puhunut ollenkaan.

Epäselväksi minulle jäi kuitenkin että mistä alzheimerin tauti johtuu. Onko se perinnöllistä? Vai voiko se puhjeta kenelle tahansa vanhukselle? Se olisi ollut kiva tietää, mutta ehkä voin selvittää sen myös itse. Olisin myös halunnut saada tietää tarkemmin alzheimerin taudin johtumisen syistä, esim. miten se ilmenee aivoissa.

Oppimaani voin hyödyntää tulevaisuudessa vaikkapa jos jokin läheinen sattuisi sairastumaan tähän tautiin. Olen vähän enemmän tietoinen asiasta ja voin yrittää olla jotenkin tukena. Olen myös ymmärtäväisempi alzheimerin tautia sairastavaa ja omaishoitajaa kohtaa. Minulle tuli hieman huono omatunto kun en ole käynyt pitkään aikaan vierailemassa tuon ihmisen luona kenellä on alzheimerin tauti. Hän ei kylläkään enää muista nimeäni, vaan kutsuu minua äitini nimellä. Mutta hän olisi varmasti todella mielissään jos saisi seuraa.

(Kuvien lähteet: http://page2anesthesiology.org/2011/a-study-of-alzheimer-related-biomarkers-obtained-perioperatively-from-csf/ & http://www.voteshabazz08.org/category/alzheimer )

Oppitunnin valmistelu

Eli nyt olisi sitten oppitunti jotenkin valmisteltu, ja minun ja Tarun vuoro koittaisi torstaina. Oppitunnin valmistelu oli ihan mukavaa, mutta saa nähdä miten se tulee toteutumaan. Kotiin meille ei jäänyt paljoa tehtävää, kun saimme oppitunnin valmisteltua joten kuten siihen tarkotetuilla oppitunneilla. Tiedon lähteenä käytettiin suurimmaksi osaksi nettiä, mutta lainasin myös kirjastosta meille kaksi kirjaa. Kirjat ovat nimeltään FAS-lapsi, ja FAS-kuntoutusopas. Oppitunnilla käytämme diaesitystä, mutta dioissa tietoa ei juurikaan ole, vaan pyrimme kertomaan asiat omin sanoin pientä avustus paperia käyttäen. Minusta olisi ollut kiva saada jokin FAS-ihminen tunnillemme mukaan, mutta en kylläkään tunne ketään sellaista. Toivon kuitenkin, että jollakin muulla ryhmällä olisi vieras. Videokin olisi ollut oikein kiva näyttää, mutta emme löytäneet mitään hyvää. Sentään FAS-kuntoutusoppaasta löytyi jonkin näköisiä tarinoita FAS-ihmisistä, jotka olivat mielestäni mielenkiintoisia, joten ajattelimme että voisimme lukea ainankin yhden niistä tunnilla. Eniten minua jännittää se, että jos oppituntimme onkin tylsä, eikä kukaan jaksa kuunnella. Olemme kuitenkin keksineet kaksi ryhmä/pari tehtävää joissa pyrimme vähän aktivoimaan porukkaa.

Emme Tarun kanssa jakaneet työtä mitenkään erityisesti. Aluksi etsimme molemmat tietoa, ja sitten aloimme yhdessä luomaan suunnitelmaa oppitunnin kulusta. Kun suunnitelma oppitunnista oli jotakuinkin valmis, lähdimme luomaan diaesitystä. Diaesityksen pari ensimmäistä diaa teimme yhdessä, mutta sitten Taru siirtyi etsimään muille oppilaille annettavien tehtävien oikeita vastauksia, ja minä tein diat loppuun. Pyrimme jakamaan hommat puoliksi myös sitten meidän oppitunnilla.

Tätä oppituntia oli kiva valmistella, etenkin kun sen sai tehdä valitsemansa parin kanssa. Myöskin oli hyvä, että jokainen sai valita mieluisen aiheen, lukuunottamatta tietenkin jos jokin muukin pari/ryhmä olisi halunnut tehdä samasta, tässä tapauksessa asia ratkaistiin arpomalla. Minä ja Taru olisimme halunneet aluksi toisen aiheen, koska se kiinnosti enemmän, mutta kun se meni niin nopeasti, päädyimme toiseksi mielenkiintoisempaan aiheeseen jonka sitten saimme. Nyt ei tule ainakaan muuta mieleen mitä voisin kertoa, joten eikun valmistautumaan oppitunnin pitoon!