ADHD / ADD

ADHD oli sinällään tuttu aihe, sillä olin kuullut siitä aiemminkin, ja tiesin suunnilleen mikä se on. Vaikka en tiennytkään aiheesta oikeastaan muuta kun ylivilkkauden, impulsiivisuuden ja keskittymishäiriöt. Olen myös aina arvellut ADHDn olevan jotenkin perinnöllistä, ja nyt sain siihen varmuuden. Sain tietää että ADHDn voi saada myös raskauden tai synnytyksen yhteydessä. Oli myös mukava saada kuulla, kuinka ADHD näkyy aivoissa, eli häiriöt liittyvät välittäjäaineisiin (dopamiiniin ja noradrenaliiniin). Uutena tietona tuli myöskin se, että ADHDn on vaikea jutella jonkun ihmisen kanssa, kun ei välttämättä jaksa keskittyä puheeseen, ja saattaa vaihtaa puheenaihetta noin vain. En olisi siis uskonut ADHDn vaikuttavan niin paljon sosiaalisiin suhteisiin.Mielestäni on todella jännää, jos todella 50% ADHDlla ilmenee alkoholiongelmia. Mistä se mahtaisi johtua?

Välillä tulee itsellekkin päiviä, jolloin ei millään jaksa keskittyä opetukseen, mutta millaiselta se mahtaisi tuntua jos sitä olisi jatkuvasti? Miten kaverisi suhtautuisivat siihen, kun pitää kokoajan olla menossa? Entä luokalla olevat oppilaat siihen, kun ei pysty antamaan työrauhaa, vaan pitää kokoajan näperrellä jotain? Katsoimme tunnilla videon, jossa tyttö ja poika joilla oli ADHD kertoi elämästään. Video avasi hyvin heidän tuntemuksiaan. Tuntuu kamalalta ajatella tilannetta, että haluaisit käydä nukkumaan, mutta et vain voi kun ajatukset jurraa päässäsi. Kun taas normaali ihminen lopulta väsyy ajattelemiseen, ja nukahtaa. Ajatukseni kiinnittyi myös siihen, kun ADHD tyttö kertoi siitä, kuinka pahasti hän pettyy, jos jokin suunniteltu asia peruuntuu. Tietenkin myös normaalit ihmiset pettyvät siinä tilanteessa, mutta tuskin niin pahasti kuin tyttö kuvaili. Olen miettinyt usein myös millaiselta tuntuisi, jos oma lapsi olisi ADHD. Voisin kuvitella lapsen kasvattamisen olevan paljon rankempaa, jos lapsi ei millään tahdo uskoa mitä sanotaan. Myöskiin mietityttämään jäi ADHD lapsien mahdollinen masentuneisuus. Ajattelin aiemmin etteivät lapset edes koe olevansa mitenkään normaalista poikkeavia, mutta nyt tiedän, että kyllä he sen tiedostavat. Ainakin katsotun videon poika kertoi, kuinka hän yhtäkkiä huomasi käytöksensä olevan erilaisempaa kuin muiden.

Itse voin törmätä ADHD lapsiin "työni" kautta. Olen siis kerhonohjaaja, ja jossakin kerhossa on käynyt lapsi, jolla on ADHD, mutta omalle kohdalle sellasta tapausta ei ole vielä sattunut. Nyt kuitenkin oppitunnin perusteella tiedän, jos tälläinen sattuu tulemaan eteen, niin tiedän että lapselle tulisi välttää negatiivisen palautteen antamista. Kuulemma ADHD lapset saavat hyvin vähän positiivista palautetta, joka vaikuttaa heidän kehittyvään minäkuvaan.